Rautaa vai mielenrauhaa kansalle

Rautaa vai mielenrauhaa kansalle

Psykoterapia puhuttaa. Heinäkuussa 2018 Suomen mielenterveysseura otti omaksi vaalitavoitteekseen psykoterapian saatavuuden parantamisen kuukauden psykoterapiatakuuseen osaksi tulevaa sote-uudistusta. Marraskuussa viikolla 48 Vasemmistoliiton puheenjohtaja, Kansanedustaja Li Andersson otti psykoterapian saatavuuden sekä kuvasi nykyisen prosessin psykoterapiaan pääsystä.

Ihmisten mielenterveys on siis vahvasti osana yhteiskunnallista keskustelua ja todennäköisesti ei keskustelu aiheen ympärillä ei ota laantuakseen.  Seuraavaksi tuon ajatuksen, josta mahdollisesti olet ajatellut. Nimittäin psykoterapiaan pääsy on Suomessa vaikeampaan kuin ampuma-aseluvan saaminen (Kyllä, Luit oikein!). Seuraavaksi avaan asiaa hieman kertomalla näiden kahden erilaisen prosessin kulusta.

Ampuma-aseluvan saamiseksi sinulla tarvitsee alkuun olla joku konkretia siitä, mihin ampuma-asetta aiot käyttää. Tyypillisin ampuma-aseella harjoitettava harrastus on metsästys, jolloin ampuma-aseeksi yleisimmin tarvitset haulikon tai kiväärin (loukkupyynnissä tarvitset käsiaseen). Tämän jälkeen varaat ajan poliisilaitokselle, viet tarpeelliset lomakkeet ja maksat lupahakemusmaksun 80€. poliisilaitoksella saat ajan suulliseen haastatteluun ja sinulta kysytään ensimmäistä aselupaa hakiessa 276 väittämäkysymystä, mihinkään ei ole olemassa oikeaa vastausta. Suulliseen haastatteluun saat ajan yleensä viikon päähän, jonka jälkeen menee hakemuksen käsittelyyn ja päätökseen n. 2-4 viikkoa. Päätöksen ollessa myöntävä sinulla on ostolupa aseeseen ja ase on hankittava kuuden (6) kuukauden sisällä. Aseen ostamisen jälkeen saat kuukauden aikaa käydä näyttämässä asetta poliisille, jossa katsotaan ostettu ase, merkataan sarjanumero rekisteriin ja kerrotaan rupattelutuokiona aseen säilytykseen liittyvä ohjeistus. Prosessi on hoidettu nopeimmillaan kahdessa ja puolessa (2,5) kuukaudessa.

Kelan kuntoutuspsykoterapiaan pääseminen on toinen asia. Mikäli mielit tällä hetkellä psykoterapiaan, on sinun alkuun varattava aika terveyskeskukseen sairaanhoitajan vastaanotolle, jossa kerrot tarvitsevasi psykoterapiaa. Tämän jälkeen sairaanhoitaja arvioi tarpeesi, testauttaa sinulla BAI sekä BDI -kyselylomakkeet ja pohjaa päätöksensä tuloksien ja kuulemansa väliseen yhteyteen. Sairaanhoitaja päätti, että varataan aika psykiatrille, jossa arvioi tarpeesi sekä hyödyn psykoterapian käyttämisestä osana hoitomuotona. Tämän jälkeen saat aikoja psykiatrisella sairaanhoitajalta sekä toisen psykiatrin arvion tilanteesta. mielenterveyspuolen asiakkaan sinun täytyy olla vähintään kolme (3) kuukautta.  Näiden kolmen kuukauden aikana sinun tarvitsee etsiä itsellesi terapeutti ja sopia tutustumiskäynti. Asiaa vaikeuttaa terapiasuuntausten suuri määrä, omat toiveesi terapiasta ja terapeutin ominaisuuksista. Psykiatrian antamat mahdolliset suositukset yleensä vähän helpottavat asiaa. ajanvaraukset 1-3 psykoterapeutin tutustumiskäynnin jälkeen sinä päätät terapeutin, pyydät psykiatrin ajan B-lausuntoa varten ja aloitat tekemään Kelan hakemusta kuntoutuspsykoterapiaan pääsystä. Hakemuksen jättämisestä kestää 8-10 viikkoa saada päätös. Kokonaisuudessaan edellä kuvattu prosessi kestää minimissään Kuusi (6) kuukautta.


Rautaa vai mielenrauhaa kansalle

Vuoden 2018 aikana eduskuntaan on saapui valmisteluun EU:n ampuma-asedirektiivin täytäntöönpano. Tämän hetkisessä luonnosesityksessä esitettäisiin ampuma-aseluvan mahdollinen myöntäminen “reserviläiskivääreiksi” katsottaviin aseisiiin alle 60-vuotiaille yksityishenkilöille. Tässä tapauksessa “reserviläiskivääreiksi” olisi reserviläisliiton mukaan itselataavat kertatulikiväärit 30:n patruunan lippaalla, joiden tavoitteena olisi saada mahdollisimman samanlainen ampumasuoritus kuin puolustusvoimien rynnäkkökiväärillä.    Ampuma-aselaissa olisi mahdollisuus myös antaa oikeus aseiden hallussapitoon rekisteröidylle tai julkista tehtävää hoitavalle yhteisölle tai säätiölle, mikäli sen katsotaan olevan sopivan pitämään hallussa tällaisia aseita. Teemaan liittyen on parempi tuoda esille seuraavia huomioita.

Ampuma-aselain uudistamisessa ei todennäköisesti (erityisesti tietyissä vaikuttamistahoissa) ole huomioitu ilmiötä, että yksilön mielenterveys voi heikentyä missä tahansa, milloin tahansa tai kenellä tahansa. Näin ollen ilmiö ei ole ennakoitavissa sekä ampuma-aseluvan myöntäjä eli poliisi ei pysty aina huomioimaan kokonaiskuvaa itsenäisesti tai erilaisten yhteisöjen/ säätiöiden parissa toimivaa yksityishenkilöstä. Tilastojen valossa on hyvä huomioida, että mielenterveyden häiriötä sairastaa aikuisväestöstä vuosittain 20-25%. Tämä tarkoittaisi 900 000 reserviläisestä noin 180 000 –  225 000 reserviläistä. Kyse on siis huomattavan suuresta määrästä ja mielenterveyden häiriöt oireilevat yksilöstä poiketen useilla eri tavoilla.

Mielenterveyden häiriöt eivät ole siis yksittäinen asia eikä ohimenevä ilmiö vaan käsissämme on yhteiskunnallisesti haastava ongelma, jonka ratkaiseminen olisi esimerkiksi sisäisen turvallisuuden kannalta huomattavasti parempi. Yhteiskuntarauhaa eikä sisäistä/ulkoista turvallisuutta olla myöskään saavutettu missään yhteiskunnasa helpottamalla ampuma-aseiden omistamista. Historia tunnistaa useita esimerkkejä Suomesta kuin muista valtioista, että ampuma-aseiden käytöllä ja mielenterveydenhäiriöilla on ollu sidonnaisuus traagisiin ilmiöihin (Suomessa Hyvinkää, Jokela, Kauhajoki).


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *